tiistai 23. syyskuuta 2014

Pyssymäki XCM (Nivala) ja Saariselkä mtb

16.8. käytiin Nivalassa XCM-cup:n osakilpailu. Maraton matkana oli 63 km. Ajoin kisan kahdestaan PK-teamin Sari Orvolan kanssa, koska muita naisia ei kisaan ilmoittautunut. Kisareittinä oli reilun 20 km lenkki, jota ajettiin kolme kierrosta. Reitti oli mielestäni mukava ja teknisyydeltään kohtuu helppo. Nousuja olisin kuitenkin toivonut lisää. Ajaminen oli odotetusti tahmeaa, koska kaksi kovaa ja kisaviikonloppua oli alla ja kisojen välit muutenkin treenasin kovaa. Nivalan kisan lähtö oli epämiellyttävin kokemani lähtö, muutama mies starttasi matkaan ehkä hiukan liian innokkaasti ja ikävä kyllä jouduin heidän tönittäväksi. Kaatumiselta tosin vältyin, mutta mielestäni tämän tason kisoihin jos minkään tason kisoihin töniminen ei kuulu, siitä ei varmasti ole kenellekään hyötyä. Ensimmäinen kierros sujui hyvin hyvin, mutta toisella kierroksella sain roskan silmään ajolaseista huolimatta. Maaliin kuitenkin tulin ajassa 3.06.07, jolla irtosi kisan voitto.

Nivalan kisan jälkeen aloin palauttelemaan ja treenasin hetken keveämmin. Kunnes aloin valmistautumaan Saariselkä mtb,hen. Nivalan reissu käytiin Hannu Jänkälän ja Heikki Haaparannan kanssa kolmisin. "Hattupäisten" miesten kanssa reissu oli oikein mukava, mukava kuunnella konkareiden juttuja vuosien varrelta.

Seuraavana olikin vuorossa Saariselän mtb maraton, joka käytiin lauantaina 30.8. Matkaan lähdettiin koko perheen voimin jo torstaina. Majoitumme Kiilopäällä Suomen ladun mökeissä. Perjantaina miesväki kävi Saariselän kylpylässä uimassa ja minä verryttelin seuraavan päivän kisaan. Ajettuani kaunispään päälle, mietin maisemia ihaillen, juuri täällä ajoin kaksi vuotta sitten ensimmäisen pyräkisani koskaan. Silloin matkana oli 36 km ja siitä kaikki sitten alkoi. Muuten ohjelmassa oli ulkoilua tunturimaisemia ihaillen. Kisaan valmistautumista häiritsi flunssainen olotila. En siis ollut varma pystynkö osallistumaan kisaan ollenkaan. Käytin kaikki mahdolliset keinot flunssaoireiden taltuttamiseksi. 

Lauantaina olikin kisapäivä. Aamulla olo tuntui kuin tuntuikin hyvältä ja päätin lähteä mukaan kisaan.  Matkana oli 80 km ja reitti kulki tunturien laelta toiselle, eli pitkää nousua oli luvassa. Kahtena edellisenä vuonna olin kärsinyt rengasrikosta Saariselällä, yritin olla miettimättä sitä sen enempää. Äitini tuli katsomaan lapsia kisan ajaksi ja huolehti myös Joelin kisahuollosta. Melkoista organisointia välillä tämä homma :) 

Olen yleensäkin kova jännittäjä eikä tämäkään kisa minua jännitykseltä säästänyt. Kisa pääsi alkamaan yhteislähtönä. Miltei heti lähdöstä lähettiin polkemaan kaunispään päälle, ja nousuhan kulki keveästi. Tiesin heti, että tämä on minun kisani jos vain kalusto toimii. Saariselän kisareitti on mukavan ajettava koko ajan, haasteena pitkät ja uuvuttavat ajettavat nousut, kyseinen reitti sopii minulle tosi hyvin. Ensimmäinen kierros sujui todella hyvin, aikaa kului 1.57 ja jotain sekunteja päälle. Ensimmäisen kierroksen jälkeen minulla oli jo reilu johto. 60 km kohdalla kuulin olevani niin reilussa johdossa, että viimeiset 20 kilometriä ajoin todella varman päälle turhia riskejä kalustorikkoon ottamatta. Kuulin, että Piia Nieminen oli joutunut keskeyttämään rengasrikon vuoksi ja Sari Orvola oli nyt toisena ja hänkin kärsinyt rengasrikosta. Piian ja Sarin puolesta harmitti rengasrikot. Mutta omaan ajamiseen olin todella tyytyväinen, mukava ajaa kun kaikki toimii. Tottakai ilahdutti myös 1000 euron palkinto. Saariselällä on aina ollut hyvät palkinnot ja muutenkin kisajärjestelyt toimivat. Erityistä kiitosta täytyy antaa kisan jälkeisestä ruuasta :)


Joel toinen vasemmalta

 

1 kommentti:

  1. Onnea hienosti menneestä mtb-kaudesta! Upeasti olet ajanut ja hyödyntänyt vahvuuksiasi. Ei muuta kuin Ounasvaaralla kivikkoisten laskujen treeniä niin mitä näemmekään tulevina vuosina..! Terveiset myös huoltojoukoille!

    VastaaPoista