HOPEINEN SM KISAVIIKONLOPPU XCO Sunnuntai 19.7

SM XCO Lieto!

Aloitetaan kisareitistä! Kisareitti oli aiempiin XCO reitteihin verrattuna aivan erilainen. Ehdin kiertää reitin yhden kerran sen ollessa kuiva ja en meinannut pysyä vaippahousuissani. Vihdoin reitti joka ei olisi älyttömän tekninen. Vain isoin kallioalamäki vaatisi treenaamista, mutta sekin olisi ajettavissa. Reitillä ei ollut kuin muutaman hassun sadan metrin verran sora-alustaa tarjolla, missä ehtisi juomaan ja muutaman hengenvedon ottaa rauhassa. Muuten tiedossa olisi kallioita jotka oli kallellaan joka suuntaan, droppeja, juuria, tarkkuutta vativia pieniä ala-ja ylämäkiä jyrkkine mutkineen. Eli joka puolella oli jotain pientä mukavaa. Mutta reitti vaikutti kerrassaan loistavalta! Noh.. seuraavalle harjoituskierrokselle tulikin sade ja reitti muuttui aivan täysin. Reitin vaativuustaso triplaantui kerralla! Onnekseni en vielä silloin torstaina tiennyt kuinka paljon reitti muuttuisi parin päivän sisällä, kun vettä satoi ja ukkonenkin jyrisi riittämiin. Perjantaina kävin ajamassa reitin kaksi kertaa ja silloin reitti oli ehtinyt vähän kuivahtaa sateen jäljiltä. Reitti tuntui taas kohtuullisen hyvältä. Mutta vettä vain satoi ja satoi lisää. Lauantaina en lähtenyt enään reittiä kiertämään. Jalat tuntuivat niin hyviltä XCE-kisan jäljiltä, että halusin piettää hyvänolon tunteen kisapäivään. Lauantaina reitti oli jo aika märkä, enkä senkään vuoksi halunnut lähteä enään reittiä kiertämään. Tiedossa oli, että sade oli tehnyt reitille tehtävänsä ja sunnuntaina ajettava kisa ajetaan todella vaativissa olosuhteissa. Se tuli todettua monen kisakuskin suusta. Kukaan tuskin enään kaipasi yhtään teknisesti vaativampaa kisarataa. Veikkaan ettei sellaista olisi näihin olosuhteisiin Suomesta edes löytynyt.

Kisa-aamuna olimme jo hyvissä ajoin paikalla, kun Joelin ja Juhon sarjat starttasivat matkaan klo. 10.00. Hei ja miettikääpä, että junnut ajoivat samaa kisareittiä mitä me esimerkiksi elite-sarjatkin. Pahin pätkä oli vain jätetty pois. Hienosti junnut ajoivatkin! Junnujen ajojen aikaan käveleskelin reittiä läpi ja reitti oli muuttunut todella paljon perjantaista. Reitille oli muodostunut melkoisia uria. Taas oli luvassa minulle uudenlainen kisa ja nämä jos mitkä kehittävät ajotaitoa. Sunnuntaina ei pitänyt enää sataa, mutta satoipa se kuitenkin - mitenkä muutenkaan.

Puoltoista tuntia ennen starttia vetäydyin omiin oloihini rauhoittumaan. Harmikseni huomasin päätä särkevän ja yritin olla miettimättä sitä. Sain kuitenkin lämmiteltyä hyvin ja lähtöpaikalle mennessäni kuulin, että lähtömme myöhästyy noin kymmenellä minuutilla. Aika kuitenkin meni nopeaa ja pian huomasin olevan jo lähtöviivalla muiden naisten kanssa. Lähtö tapahtui yhtä aikaa miesten kanssa. Toki meidät oli ryhmitetty heidän jälkeen.

Alun ajoin Nooran ja Antonian kanssa samaa matkaa. Teknisellä osuudella Nooran selkä pikkuhiljaa loittoni ja Antonia jäi minusta. Odotettavaa oli, että kisassa tulee selkeät erot. Ajaminen oli sitä mitä ajattelinkin sen olevan. Välillä tuli tehtyä hölmöjä ajolinjavalintoja, vaikka niiden piti kyllä olla selvillä. Ajovirheitäkin tuli, sillä märkä ja liukas reitti teki ajamisen hiukan epävarmaksi ja rikkonaiseksi. Jalkautumaan jouduin isossa kallio nousussa pariinkin otteeseen joka kierroksella ja pyörää piti juoksuttaa jonkin matkaa. Helpotti kuitenkin kun näin miestenkin juoksuttavan ylämäkiä. Ison kallioalamäen juoksutin myös pyörää alas, vaikka alun pitäen mäki oli tarkoitus ajaa. Toisella kierroksella lensin ympäri pyörän kanssa, mutta siinä ei sattunut pyörälle eikä minulle mitään isompaa. Meinasin myös kerran lujasta vauhdista lähteä pyörän selästä, kun eturengas lipes juuren päältä. Jotenkin kuitenkin onnistuin korjaamaan tilanteen ja pysyin pystyssä. Renkaiden kuvio oli välillä tukossa ja pito huono ja renkaat lipsui etenkin kalliolla. Renkaiden paineiksi laitettiin 1.7 baria, joten ehkä nekin olisivat voineet olleet alhaisemmat.

Väliajoista olin koko ajan hyvin selvillä ja huolto pelasi hyvin, vaikka kerran sainkin tyhjän pullon juottopaikalta!!! Yritä sitä sitten imeä! En tiedä missä vaiheessa olin laskenut kierrokset väärin, kun kello soi luulin että minulla olisi vielä kaksi kierrosta jäljellä. Näytin peukkua kellonsoittajalle, sen verran kiitollinen hänelle olin; ENÄÄN YKSI KIERROS!   Kello näytti maalissa aikaa 1.55.39.
XCO SM HOPEAA!!!

Kiitos järjestäjille! Kisarata oli viimeisen päälle mahtava sateesta huolimatta. Hieno kisa ja kaikille kannustajille suuri kiitos. Yleisö oli myös kisassa hyvin mukana. Erityinen kiitos oman seuran porukalle kannustuksesta!!!

Kiitos FOCUKSELLE!!! Miesten SM-kulta ajettiin Focuksella!!!



Juho M10 5 sij.

Joel M12 6 sij.